"Nirin narin, nirin narin. Ei muuta poika enää osaa. Kun kaikki on vaan nirin narin narinaa. Kun vuoden täytti kolhut pääsi valloitti. Suussa pipi, nenä ruvellä.Otsassa, poskessa aina joku jälki. Vieraille kyllä heikun, keikun keimailee. Söpöinen, suloinen, hymyilee."

Meidän pikkuinen hymysuu vauva on muuttunut kiukku piukku taaperoksi. Äidin hermoja koetellaan. Mikään ei oo hyvä ja äiti ei koskaan ymmärrä mitä herra haluaa. Vieraille osataan kyllä keimailla ja keikistellä. onneksi kaupoilla, kahviossa ja kylässä osataan olla aika nätisti. Matalalla olevat tavarat on kyllä kiinnostavia, niin että äiti saa juosta kokoajan pojan perässä.Kyllä äidillekkin osataan olla ihana kun halutaan ja halin saankin joka päivä moneen kertaan. Kokoajan poika  kolhii itseään, kaatuu joka päivä niin että otsassa, poskessa on naarmu tai kuhmu. Pahimmat kaatumiset on tapahtunut pihalla. Ensin tuli suuhun pieni pipi, ja pahin oli se kun kaatui pihalla ja löi nenänsä kiveen. Nyt on sitten pojalla punainen nenä. Onneksi ei käynyt pahemmin. nyt saa olla silmät selässäkin, huoli pojasta on suuri.